Yhdistyksen hallitus määrittää tavoitteidensa saavuttamiseksi tarvittavat toimikunnat ja valitsee niiden jäsenet. Yhdistyksellä on tällä hetkellä neljä aktiivista toimikuntaa. Toimikuntien puheenjohtajat kutsutaan aina hallituksen kokouksiin, ja siellä niiden ajankohtaiset asiat käsitellään. Tällä sivulla on esitelty näiden toimikuntien periaatteita. Toimikuntien kokoonpanot näet Organisaatio-sivulta.
Lehtitoimikunta
Yhdistyksen hallitus määrittää Valimoviestin julkaisusta vastaavan lehtitoimikunnan kokoonpanon. Julkaisun päätoimittajan roolista vastaa SVY:n puheenjohtaja. Päätoimittajan tehtävänä on omatunnollaan hyväksyä jokaisen numeron sisällön kelpoisuus julkaistavaksi. Päätoimittaja myös kirjoittaa jokaisen numeron avaavan puheenjohtajan palstan tai pääkirjoituksen, ellei lehtitoimikunta ole kutsunut numerokohtaista vierailevaa pääkirjoituksen tekijää.
Toimitussihteerin virkaa hoitaa yhdistyksen asiamies. Toimitussihteerin tehtäviin kuuluu aineiston keruu, vakiopalstojen kirjoittajien yhteydenotot, ilmoitusmyynti, lehden painoon saattaminen, postituslistan ylläpitäminen jäsenrekisterin muodossa sekä verkkolehden julkaisu. Toimitussihteeri myös vastaa lehden oikoluvusta ja ulkoasusta yhdessä taittajan kanssa. Toimitussihteeri on vastuussa myös siitä, että lehden numerot pysyvät niille määritetyssä aikataulussa. Jäsenlehden sivuilla tehtävää tiedottamista yhdistyksen asioista sekä vuosikellon mukaisista esimerkiksi tapahtumien ilmoittautumisista sekä referaateista tai matrikkelin julkaisusta vastaa myös toimitussihteeri.
Lisäksi lehtitoimikuntaan nimetään kaksi jäsentä. Jäsenen toimikausi on pituudeltaan 3 vuotta tai hallituksen ja lehtitoimikunnan välisellä päätöksellä tarvittaessa enemmän. Erovuoroisen jäsenen tilalle nimetään uusi jäsen aina vuosikokouksen jälkeisessä hallituksen kokouksessa. Lehtitoimikunnan varsinainen jäsen voidaan tarvittaessa kutsua hallituksen kokoukseen. Kuitenkin päätoimittaja ja toimitussihteeri vastaavat toimikunnan asioiden välittämisestä hallitukselle ja hallituksen asioiden välittämisestä toimikunnalle.
Lehtitoimikunnan varsinaisen jäsenen tärkein tehtävä on Valimoviestin sisällön korkean laadun tavoittelu ja ylläpito. Varsinainen jäsen käyttää verkostoaan mielenkiintoisten alan aiheiden päätymiseen lehteen artikkelin muodossa. Esimerkiksi henkilökuvat, tekniset artikkelit ja alan yhteistyötä edistävät kirjoitukset ovat juttuja, joita lehtitoimikunnan jäsenen tulisi lehteen löytää. Varsinainen jäsen saa halutessaan olla myös aktiivinen juttujen kirjoittaja sekä oikolukija, mutta päävastuu on silti juttujen koordinoinnissa. Päätoimittaja ja toimitussihteeri tukee varsinaisen jäsenen työtä jatkamalla yhteydenpitoa kirjoittajiin, kun ajatus jutun kirjoittamisesta on varsinaisen jäsenen verkoston kautta luotu.
Osaamistoimikunta
Yhdistyksen hallitus määrittää seminaari-, koulutus- ja ekskursiotoiminnasta vastaavan osaamistoimikunnan kokoonpanon. Toimikunnan vastuualueena on koulutustilaisuuksien ja oppimismatkojen kautta lisätä yhdistyksen jäsenten ja suomalaisten valimoiden valimoteknistä osaamista. Toimikuntaan kuuluu puheenjohtaja ja kolme varsinaista jäsentä. Jäsenen toimikausi on pituudeltaan 3 vuotta tai hallituksen ja osaamistoimikunnan välisellä päätöksellä tarvittaessa enemmän. Erovuoroisen jäsenen tilalle nimetään uusi jäsen aina vuosikokouksen jälkeisessä hallituksen kokouksessa. Puheenjohtajan kauden pituutta ei ole määritetty, mutta puheenjohtajan on ilmoitettuaan halustaan väistyä pestistä toimittava roolissaan enintään seuraavan kolmen hallituksen kokouksen ajan tai kunnes seuraaja on nimetty.
Osaamistoimikunnan puheenjohtaja kutsutaan aina hallituksen kokoukseen, ja kokouksessa käsitellään toimikunnan ajankohtaiset asiat. Toimikunnalla on vapaus kokoontua ja työskennellä tavoitteidensa täyttämiseksi haluamallaan tavalla. Toimikunta voi halutessaan kutsua kokouksiinsa myös yhdistyksen asiamiehen toimimaan esimerkiksi kokouksen sihteerinä ja yleisenä neuvonantajana.
Osaamistoimikunnan tärkein tehtävä on yhdistyksen perinteeksi muodostuneiden vuosittaisten Opintopäivien sisällön suunnittelu. Toimikunta käyttää verkostojaan mielenkiintoisten alan aiheiden ja puhujien löytämiseen. Tärkeä toimikunnan tehtävä on myös kartoittaa valimoalan osaamistarpeita ja suunnitella koulutussisältöjä sen perusteella. Opintopäivien lisäksi kaikenlaiset muut seminaarit, webinaarit, yritysvierailut ja ulkomaan matkat ovat koulutussisältöjä, joita toimikunta voi työllään kehittää ja järjestää. Yhteistyö valimoalan toimijoiden kanssa niin kotimaassa kuin myös muissa Pohjoismaissa ja muualla ulkomailla on alan osaamisen kehittämisen ja toimikunnan tarkoituksen kulmakivi.
Yhdistyksen hallitus ja asiamies tukevat toimikunnan työtä esimerkiksi jatkamalla yhteydenpitoa kouluttajiin ja esiintyjiin, kun ajatus koulutussisällöstä on toimikunnassa syntynyt. Asiamies vastaa yhä kaikista yhdistyksen järjestämien tapahtumien tiedottamisista ja ilmoittautumisten hallinnasta niin verkkosivuilla kuin jäsenlehdessä. Vuosittaisten Opintopäivien tilavaraukset ja muut tapahtuman käytännön järjestelyt ovat myös asiamiehen vastuulla. Muidenkin koulutussisältöjen ja opintomatkojen käytännön järjestelyt voi toimikunta luovuttaa kokonaan tai osittain asiamiehen vastuulle. Yhdistyksen perinteeksi muodostuneen GIFA-messumatkan järjestelyistä ja vastuista sovitaan tapauskohtaisesti yhdistyksen hallituksen ja osaamistoimikunnan puheenjohtajan kesken.
Perinnetoimikunta
Perinnetoimikuntaan kuuluu Valimomuseosäätiön hallituksessa yhdistystä edustavat henkilöt. Museosäätiö kokoontuu kaksi kertaa vuodessa ja käy läpi museon ajankohtaisia asioita. Tarina museosäätiöstä on lainattu Karkkilan kaupungin verkkosivuilta:
Suomen Valimomuseosäätiö perustettiin 10.10.1987. Säätiön perustamisen tarkoituksena oli luoda edellytykset Suomen Valimomuseon toiminnalle sekä hallinnoida museota. Virallisesti museoidea tuotiin esille 15.1.1986 Karkkilassa Suomen Valimoteknisen Yhdistyksen kotimaan toimikunnan kokouksessa, jota isännöi sen aikainen ‘ruukin patruuna’ Yrjö M. Lehtonen. Hankkeen puuhamieheksi saatiin Antti Valonen, jota pian alettiin kutsua Mr. Valimomuseoksi.
Säätiön osapuolet olivat vahvasti mukana Suomen Valimomuseon perustamisessa: JOT-yhtiöt (nykyisin Componenta) sijoitti vuonna 1913 rakennetun tehtaan vanhan konttorin peruskorjaukseen 1,6 miljoonaa markkaa, SVY osallistui perusnäyttelyn rakentamiseen ja kustannuksiin 40 000 markalla ja Karkkilan kaupunki kattoi muut kulut. Näyttelyn avajaisia vietettiin 17.5.1989.
Säätiön rooli muuttui vuonna 2004, kun valmisteltiin uutta museolakia. Laki edellytti, että museolla pitää olla tietty määrä museoalan koulutuksen saaneita työntekijöitä saadakseen valtion tukea museon toimintaan. Ratkaisuna Valimomuseosäätiössä päädyttiin fuusioon Karkkilan kaupungin hallinnoiman Karkkila-Högforsin Työläismuseon kanssa. Vuonna 2006 tapahtuneen fuusion seurauksena säätiöstä tuli Suomen Valimomuseon tukiorganisaatio, joka harjoitti varainhankintaa ja toimi neuvoa antavana elimenä. Säätiössä oleva ammattialan osaaminen, kuten SVY:n verkostot, ja mukana olleiden henkilöiden innostus toiminnan ja näyttelyiden kehittämisessä, on ollut korvaamaton apu museon uudistamisessa, mikä konkretisoitui 13.6.2020, kun valimomuseon uudistettu perusnäyttely Valun jäljillä avautui.
Mallijaosto
Valimoalaan kiinteästi yhteenkuuluvana toimijana mallinvalmistajat pitävät yllä omaa jaostoaan yhdistyksessä. Jaosto kokoontuu vähintään kerran vuodessa, joskus myös useammin. Jaoston tarkoituksena on kehittää mallinvalmistajien yhteisöllisyyttä ja ylläpitää mallinveistäjien ammattitaitoa. He järjestävät yritysvierailuja ja muita tapahtumia.